Harjoittelun lopputunnelmia



Asiakkaalta saatu piirros



Ajatella, että harjoittelu on loppumaisillaan! Tuntuu kuin vasta eilen olisin aloittanut harjoitteluni. Viime viikolla Johanna-ope vieraili harjoittelupaikallani arviointikeskustelussa. Oli mahtavaa huomata, miten alussa haastavilta tuntuneet asiat ovat alkaneet sujua kuin itsestään. Tykkäsin kun sain rakentavaakin palautetta, sillä nyt voin kehittää omaa toimintaani parempaan suuntaan. Lähiaikoina tulen vaihtamaan toimipistettä ja samalla työtehtäväni monipuolistuvat. Odotan siirtoa innolla!

Loppu lähestyy

Kevät on jo pitkällä ja harjoittelu on kiitänyt ohi silmissä. Eihän tässä ole kuin kuukaus enää jäljellä. Viude! Harjoittelu on kokonaisuudessaan opettanut ihan valtavasti uusia asioita ja tuntuu että uusien asioiden opettelu ei lopu koskaan tällä alalla. Haastatteluissa on käty jatkoa ajatellen, mutta vastauksia ei ole vielä tullut! Toivotaan parasta että saisi ihan kunnolla päästä työn touhuun!

Huhtikuu on yllätyksiä täynnä!

Työharjoittelu on tarjonnut niin paljon.. tietoa, taitoa, ihmissuhteita, oivaltamisia sekä onnistumisen hetkiä.

Täytin huhtikuun 19 päivä 20 vuotta ja työperheeni järjesti minulle ihanimman yllätyksen ennen työajan alkamista jota en ikinä tule unohtamaan ja josta olen niin kiitollinen! 

Minulle pidettiin myös puhe jossa kehujen jälkeen esimieheni paljasti sen, että minut on valittu vakituiseksi työntekijäksi PN tehtäviin, kyseessä on siis elämäni ensimmäinen kokopäiväinen vakituinentyö enkä parempaa pestiä voisi tässä vaiheessa toivoakkaan! Niin palion opittavaa, koettavaa ja nähtävää edessäpäin ja se matka alkaa jo 6.5. :) toisaalta taas harmittaa erkaantua niistä ihmisistä jotka ovat olleet suuri osa elämääni viimeisimmät 4 kuukautta mutta me varmasti tapaamme vielä!

Valmistuminen lähestyy.. mekko valmiina ja lakki matkalla, nähdään Malmilla 31.5. Klo 13.00, siihen saakka pysykää terveinä ja nauttikaa auringosta!


Nordealainen

Viimeisiä viedään

Viimeiset viikot työharjoittelua ovat käsillä. Aika on kiitänyt supernopeasti. Tuntuu, että vasta aloitin ja kaikki oli uutta. Nyt vaikka työharjoittelu loppuu, niin sopimus silti jatkuu J Jatkan työntekoa samoissa piireissä, yritysasiakkaiden parissa. Tuntuu hyvältä, kun on saanut varmuutta omaan osaamiseen ja alkaa jo tuntea tuotteet ja toimintatavat. Puhelimessa asiakkaat silti kysyvät mitä erikoisimpia kysymyksiä, mutta onneksi vanhemmat konkarit ovat lähellä ja antavat apua tarvittaessa.

Kokonaisuudessaan työharjoittelu henkivakuutusten parissa on antanut minulle järjettömästi uutta osaamista ja kokemusta sekä myös tarjonnut erinomaisia neuvoja omaan elämään. Näillä eväillä jatketaan kohti kesää ja uusia haasteita!

Kohti työharjoittelun loppua

Harjoittelua jäljellä enää noin kuusi viikkoa! Kylläpä aika on mennytkin nopeasti, vaikka  vielä alussa 5 kuukautta kuulosti kauhean pitkältä ajalta. Lopullinen arviointikin lähenee koko ajan ja välillä pelottaakin, etten ole saanut kaikkia harjoittelun kriteereitä täytettyä. Luultavammin ainakin suurin osa on suoritettua, joten varmaan jännitän turhaan. :-)

Tämä työssäoppimisjakso on ollut opettavainen ja mielenkiintoinen. Mielestäni oli kiva, kun olin aikaisemminkin ollut kyseisessä työpaikassa töissä, niin minulla oli jo jonkunlaista osaamista työtehtävistä, mutta nyt olen saanut laajennettua osaamistani! Pystyn tuurailemaan muita tiimini jäseniä, kun he ovat poissa sekä myös auttelen välillä toista osastoa samankaltaisissa tehtävissä kuin muutenkin teen. Ensi viikolla pääsen vielä soittelemaan huolenpitosoittoja asiakkaille, joissa tarkistetaan heidän tietojaan ja tarjotaan turvantarkastusta. Soittaminen on aina kauhean jännää, mutta ihan hyvää vastapainoa paperien pyörittelylle.

Eiköhän nämä loppuviikotkin mene aika nopeasti ja sitten työssäoppiminen onkin loppu. Tuntuu, kun olisin vasta aloittanut merkonomiopinnot ja nyt kohta jo valmistunkin... Ihan hyvä maku jäi työssäoppimisesta ja ainakin ruoka lounaalla oli todella hyvää! :-)

Tunnelmia harjoittelun alkuvaiheista

Parempi myöhään kun ei milloinkaaan, kuten sanonta menee. Harjoittelun
alusta on ehtinyt kulua jo useampi kuukausi, mutta kiireestä ja
teknisistä ongelmista johtuen saan vasta nyt kirjoitettua oman
osuuteni harjoittelun alkuvaiheista. Aloitin harjoitteluni jo ennen vuoden vaihdetta. Olen siis ehtinyt
olemaan harjoittelussa hurjan kauan. Työnkuvaani kuuluu pääsääntöisesti kassapalvelut.
Koen, että aikaisemmin suorittamastani harjoittelusta on ollut apua ja
hyötyä nykyistä harjoitteluani suorittaessa. Halitsin mielestäni
harjoittelun alkuvaiheessa jo tavallisimmat asiat aika hyvin, mutta
itseluottamusta asioiden ja tekemisen suhteen olisi voinut olla
enemmän. Usein tuli varmistettua perehdyttäjältä "teenhän nyt varmasti
oikein". Harjoittelun edetessä olen kuitenkin oppinut luottamaan
itseeni jo vähän enemmän! Auttavista ja osaavista työkavereista on
ollut hurjasti apua harjoitteluni kaikissa eri vaiheissa. Tällä
hetkellä toivon, että työnkuvani monipuolistuisi tämän hetkisestä.
Minua kiinnostaisi kovasti neuvontapalveluiden tehtävät, jossa pääsisi
kehittämään osaamistaan entisestään. Kesäksi siirryn eri pisteeseen, jossa pääsen tekemään vähän enemmän juttuja kuin nyt.

Helmiharjoittelu

Harjoitteluani on enää reilu kuukausi jäljellä - ihan hullua! Tuntuu kuin olisin vasta äsken aloittanut harjoitteluni yhden Suomen suurimman finanssialan toimijan palveluksessa. On ollut mukava huomata näiden parin kuukauden aikana kuinka itse on kehittynyt työntekijänä ja kuinka omat työrutiinit ovat alkaneet muodostua. Suoritan harjoitteluani kassapalveluissa, jossa kohtaan tosi monia asiakkaita päivässä. Jokainen päivä ja palvelutilanne on erilainen. Ja juuri vaihteleva ja ajoittain kiireinen työ motivoi minua! Erityisen palkitsevaa on kun asiakas saa hyvän ratkaisun ja lähtee hymyillen kotiin. Mukavaa piristystä harjoittelupäiviin tuo vakioasiakkaat, joiden kanssa voi jutustella ja vaihtaa kuulumisia. Näillä näkymin jatkan harjoittelun jälkeen saman finanssialan yrityksen palveluksessa. Tosin eri konttorissa ja hieman eri tehtävissä.

Toivottavasti harjoittelupäivät tuovat tullessaan lisää opettavisia hetkiä!

Lisää, lisää lisää!

Terveiset Vallilasta

Kuolinkorvauksien käsittely alkaa sujua jo rutiinilla. Ei kuitenkaan liian rutiinilla, sillä jokainen tapaus on erilainen ja vaatii tarkkuutta, sekä oivaltamista.

Henkivakuuttamisen isompi kokonaisuus ja tuotteiden elinkaaren hahmottaminen muotoutuu pikkuhiljaa omalla painollaan - sitä mukaa mitä enemmän ymmärtää oman työnsä merkityksestä.

Seuraavaksi haluan oppia lisää kuolinkorvausten käsittelystä, maksamisesta ja vastuuvelan merkityksestä ja sen hoitamisesta. Opetustahti on ollut hyvä, ja tavoitteena onkin, että opin kokonaisuuden kesään mennessä. Näin osaan tehdä täyspainoisesti tiimin tehtäviä.

Yhtiö, jossa työskentelen on melko pieni. Mielestäni se on loistava juttu, koska näen miten oma työni vaikuttaa esim. kirjanpitoon ja vastuuvelan muodostumiseen. Viereisessä huoneessa tehdään kirjanpitoa, joten näen ja kuulen paljon asioista myös heidän näkökulmastansa. Isommassa yrityksessä työskennellessä ei tule ajatelleeksi näitä asioita, vaan "joku" on aina korjaamassa virheitä. Meillä "jokua" ei ole, vaan se olet sinä itse!

Kesän jälkeen vaihdan todennäköisesti (haikein mielin) toiseen tiimiin. Oma mielenkiintoni kohdistuu päivittäistoimintoihin tai eläkkeisiin. Pidän työskentelystä nykyisessä tiimissäni, mutta haluan myös oppia muita työtehtäviä. Näin saan kokemusta, sekä paremman käsityksen koko talon toiminnasta.

Vielä muutama kuukausi harhoittelua jäljellä ja jo nyt olen oppinut hurjasti kaikkea. Bensaa liekkeihin!

Surkeaa huhtikuuta!

Työharjoittelu on sujunut mukavasti ja olen viihtynyt todella hyvin, kiitos mukavien työtovereiden ja rennon ilmapiirin. Olen päässyt liikkumaan monien eri työtehtävien parissa ja tutustumaan sijoitusmaailmaan. Työelämään tottuminen on vaatinut minun kaltaiseltani laiskan pulskalta kaverilta aika paljon, mutta olen vain soveltanut ideologiaa, joka on toiminut tähänkin asti. Kaikkeen tottuu!

Pääsiäsloma ei olisi voinut saapua parempaan aikaan! Puolivälin rajapyykki työharjoittelussa on saavutettiin ja kroppa ja mieli alkoivat tarvitsemaan lepoa. Osasin kyllä jo viime syksynä olettaa, että keväästä tulee raskas joutuessani yhdistämään työharjoittelun urheiluun. Mutta siinä vaiheessa kun raja tuli vastaan, tuli se silti yllätyksenä.

Pääsiäslomalla pääsi hyvin lataamaan akkuja ja töihin palaaminen oli helppoa lomaa seuranneen lyhyemmän työviikon ansiosta! Odotettavissa on kuitenkin harvinaisen pitkä ja ikävä huhtikuu omalta osaltani. Työn ja urheilun ohessa pitää kuroa puutuuvat kurssit viime keväältä kasaan. Samaan aikaan joudun seuraamaan kun kaikki urheilija kollegani yksi kerrallaan lähtevät etelän lämpöön harjoittelemaan ja nauttimaan lämmöstä.

Näin katkeran suloisin sävyin toivotan kaikille työharjoittelijoille mukavaa kevättä ja Etelä-Eurooppaan paljon sadetta!


Joona-Ville

Kevättä Ilmassa

Työn alkutunnelmista, ollaan nyt keskivaiheessa harjoittelujaksoa. Päivät kuluvat nopeaan työelämässä harjoitellen, asiakkaita palvellen. Yhä edelleen uusia tilanteita syntyy eli oppimista on joka päivä, ja paljon on jo repussa uusia opittuja taitoja. Kevät aurinko herättää asiakkaidenkin mielen. Usein asiakkaatkin ovat positiivisella tuulella auringon johdosta epäilen. Nyt on vielä aikaa ottaa mahdollisimman tehokkaasti hyöty irti harjoittelusta.

Oma-aloitteisuus ja aktiivinen kyseleminen on ollut eduksi. Olen päässyt uusien pankkilaisten opiskelujaksoon mukaan muutamiksi päiviksi. Agendana on ollut säästämisen suunnitelman tekeminen ja rahastojen myyminen asiakkaille. Ne kuuluvat kuitenkin työnkuvaan kyseissä työssä. Oppitunneista on ollut suuri hyöty. Saama tsemppaus itse myyntityöhön on tärkeää, jotta se käytännössä onnistuu. Uusia haasteita kohti siis.

Henkilökohtaisia tavoitteita, sekä koko konttorin tavoitteita seurataan viikoittain ja mietitään mitä voitaisiin tehdä paremmin ja mikä on hyvää. Itseni on positiivisesti yllättänyt kuinka sisäisistä asioista keskustellaan paljon ja kaikkien mielipide on tärkeä. Tämä lisää henkilöstön tyytyväisyyttä työhön ja motivoi. Yleinen keskustelu näkyy myös myynnin tuloksissa.

 

 Vielä tsempataan loppukevät ja odotetaan valmistujaisbileitä!

Kevät etenee.

Harjoittelu on edennyt nyt jo puoleen väliin ja aika on mennyt todella nopeasti.
Myös päivät menevät töissä hurjan nopeaa vauhtia.

Työnkuvani on toistaiseksi pysynyt aikalailla samana. Olen kyllä tehnyt enemmän verkkopankkisopimuksia.

Tällä viikolla olin keskiviikkona avustamassa ensiasunnon ostajien iltatilaisuudessa. Kokosin materiaaleja sekä jaoin niitä vieraille. Minusta on hienoa, että töissämme järjestetään tuollaisia kutsuvierastilaisuuksia. Ne ovat tosi suosittujakin.

Ensi viikon jälkeen opettelen taas uusia työtehtäviä :)

Puolivälin kuulumiset

Nyt on jo harjoittelun puoliväli, aika menee tosi nopeasti.

Fiilis harjoittelusta on hyvä! Ensi viikolla päästään osallistumaan työpaikan vuosikokousillalliselle.J

Uusia tehtäviä olen saanut paljon lisää, mm. lainoihin liittyviä tehtäviä. Töitä riittää niin paljon kun vaan jaksaa tehdä. Täällä pitääkin varautua siihen, että aina ei pääse kotiin työajan puitteissa, vaan voi joutua tekemään ylitöitä.

Viime kuun vaihde oli erittäin kiireinen, kun varainsiirtovero nousi ja monet asiakkaat halusivat lainaa ennen tätä. Nyt on asiakasmäärät hieman tasaantuneet.

Työssä olen oppinut luomaan tietyt rutiinit töille, jotka on suoritettava päivittäin tiettyyn aikaan.

Työ on tarkkaa, esim. tilisiirroissa virheisiin ei ole varaa, koska tehtyä siirtoa ei voi perua.

Aikatauluissa pitää pysyä, jotta saa päivän pakolliset työt tehtyä. Välillä tuntuu, että aika ei riitä kun puhelin soi ja pakolliset paperityötkin pitäisi saada tehtyä. Tähän asti kuitenkin on selvitty.

Tästä on hyvä jatkaa harjoittelun loppuun, kevättä odotellen!

Maaliskuu on muutosten aikaa

Kevät aurinko tullut esiin ja linnut visertää, ollaan varmasti kaikki jo opittu, nähty ja koettu kaikenlaista!

Tässä vaiheessa työharjoittelua voi jo todeta, että tämä ala puhuttelee ja jaksaa kiinnostaa päivästä toiseen, jonka vuoksi maaliskuu on ollut minulle muutosten sekä suurien päätösten aikaa.

Työsopimukseni sai jatkoa 27.9. saakka ja tulevalla viikolla minua haastatellaan jatkoa ajatellen :) tunnen kerrankin saavuttaneeni oikeasti jotain jolla on suuri vaikutus siihen miltä tulevaisuuteni tulee näyttämään. Päädyin myös hakemaan AMK:hon joten pitäkää sormet ristissä, siitä myöhemmin lisää! 

Viimeinen viikko töissä on ollut haastavaa.. eikä se helpota vielä muutamaan viikkoon KOSKA Nordea muuttaa tulevana perjantaina joka tietää paljon ylitöitä mutta me pysymme positiivisina ja tämä muutto sekä uusi konttori on varmasti kaiken sen arvoista!

Nordealainen 

Kuulumisia!

Tunnit, päivät, viikot ja kuukaudet ne vaan menee! Hurjaa oikeasti miten nopeasti aika kuluu! Työharjoittelun yleinen fiilis on hyvä! Työ on juuri sellaista mitä olen kauan odottanut, monipuolista ja haastavaa lyhyesti kuvattuna. Jokainen päivä on erilainen ja asiakaskohtaamiset  hyvin mielenkiintoisia!

Päivät ovat  olleet hyvin kiireisiä kuun vaihteen takia  ja muutenkin konttorissamme on harvoin hiljaisia hetkiä.. Pientä stressiä vähän pukkasi kun ensimmäiset virheet sattui kuun vaihteessa jolloin työpäivien jälkeen on ollut ihan puhki muutenkin! Työ on välillä todella raskasta! Perjantainakin koitetaan usein selviytyä viikosta ja ajoissa nukkumaan! Vanhaks tulossa?? 

Töissä joudun kuulemaan myös negatiivista palautetta esimerkiksi jonotusajoista ja palveluiden hinnoista. Niitäkin on osannut ajan kuluessa käsitellä paremmin. Aluksi otti itseensä palautteesta mutta koko ajan niihinkin on osannut suhtautua paremmin. Mutta viude miten hyvä fiilis positiivisesta palautteesta tulee! Etenkin kiireisinä päivinä se antaa päivään puhtia todella paljon! 

Kesätöiden kohtalosta kuulen toivottavasti pian. Minulta kysyttiin myös kiinnostusta jäädä syksyllä vakinaisiin töihin! Iloisia uutisia ja kevättä odotellessa! :)

Keskivälissä harjottelua

Aika on kulunut ihan kivan nopeasti ja nyt onkin jo 10. viikko työssäoppimisessa. Olen saanut tehdä paljon tuttua hommaa sekä pari uutta työtehtävääkin on tullut minun hoidettavaksi. Alussa kyseiset tehtävät tuntuivat hankalilta, mutta ei enää ja onneksi apua voi aina kysyä :-) Pääsin myös tutustumaan toisen osaston hommiin, mikä on mukavaa, koska aina on kiva osata tehdä monia työtehtäviä.

Eli ihan kivasti on mennyt ja vielä tässä onkin noin 3 kuukautta harjottelua jäljellä!

Puolivälissä ollaan, mitä ihmettä?

Viikot kiitävät ohitse, niin ettei oikein tahdo pysyä perässä. Päivät ovat aina erilaisia. Toisena päivänä tuntuu, että töitä kasaantuu ja hommaa riittää, niin että priorisointi tuntuu hankalalta. Kun taas seuraavana päivänä saattaa aika kulkea madellen, kun ei hommia ole tarpeeksi. Päivän työmäärää on siis erittäin vaikeaa ennakoida.

Työtehtävien kirjo on kasvanut kiitettävästi. Alussa tein vain muutamia erilaisia toimeksiantoja, mutta nyt määrä on moninkertaistunut! On mielekästä, kun on päässyt hoitamaan sekä yritysvakuutuksia että henkilöpuolen vakuutuksia. Kummassakin on samoja piirteitä, mutta silti eroavaisuuksia löytyy, jotka pitää muistaa tarkasti toimeksiantoa tehdessä. Tuntuu hyvältä, kun töitä osaa jo hoitaa omin avuin. Muutamia kertoja päivässä kuitenkin vielä varmistelen konkareilta, ettei postiin lähde asiakkaalle väärää tietoa.

Puhelimeen tarttuminen oli ensimmäisellä kertaa superjännittävää. Sydän tykytti tuhatta ja sataa ja pelkäsin, että en osaa sanoa asiakkaalle oikeita asioita. Onneksi yritysasiakkaiden kanssa kommunikointi on kuitenkin osoittautunut helpoksi, sillä he ymmärtävät hyvin jos en samalla sekunnilla löydä heidän kaipaamaansa tietoa. Selvittely ja soitto takaisin ovat toimineet hyvin heidän kohdallaan. Kynnys on siis ylitetty, mutta silti vieläkin jännittää, kun puhelin alkaa soida, eikä tiedä yhtään mitä maan ja taivaan väliltä siellä soittava asiakas tulee kysymään minulta.

Oma työssäoppimisjaksoni alkoi koulutuksella tai oikeammin kolmen tunnin kyselyllä. Siinä työssäoppimisohjaajani kartoitti tietämystäni finanssialasta. Alku oli siis aika kova, koska odotin luentoa, en kyselyä.

Olin asettanut itselleni muutamia tavoitteita tätä jaksoa kohtaan. Halusin muun muassa saada hieman kuvaa, miten markkinat toimivat sekä ihan käytännön asioista esimerkiksi ,miten yritysten päättäjiä lähestytään. No, nämä asiat tulivat tutuksi seuraavien seitsemän sadan tunnin aikana!

Ennen kuin pääsin päätyöhöni eli tapaamisaikojen varaamiseen, minun piti etsiä yritykset ja heidän johtohenkilönsä. Sain ohjaajaltani apua, että millä tasoilla yrityksen liikevaihto, tulos, omapääoma ja muut keskeiset tunnusluvut pitäisivät olla, jotta heillä voisi olla mahdollisuutta sijoittaa. Aluksi olin hieman arka laittamaan yrityksiä omalle listalleni, koska en halunnut tehdä ”virhebuukkauksia” eli tapaamisessa paljastuisi, että yrityksellä ei olekaan tarpeeksi varallisuutta sijoittaa. Epävarmuus hävisi sitä mukaa, kun tietoja onnistuneista tapaamisista tuli.

Kun listaa oli tarpeeksi, alkoi soittovalmennus. Aluksi hahmottelimme paperille, mitä olisi hyvä sanoa, millaisia mahdollisia vastaväitteitä tulisin kohtaamaan ja millaisilla avoimilla kysymyksillä talous- tai toimitusjohtajan sanallista arkkua saa hyvin auki. Suurimmat ongelmani alussa olivat loppuun nouseva intonaatio, joka on työkavereideni mielestä yleistä nuorilla kaupunkilaisnaisilla, ja liian nopea puherytmi. Niistä päästiin kuitenkin helposti eroon. Piti vain muistaa, että ei ole mihinkään kiire.

Muistan, kuinka jännitti näppäillä ensimmäisen yrityksen numero. Soitin siihen, ei vastausta. Yritin listassa kolmea seuraavaa, kolmas vastasi ja hänellä ei ollut aikaa keskustella. Selvä. Neljäs soitto lähti käyntiin, ja puhelimeen vastasi mukavan kuuloinen, arviolta yli 50- vuotias mies. Hänellä oli aikaa kuunnella ja hän suostui tapaamiseen. Häkellyin myöntävästä reaktiosta ja unohdin kysyä sähköpostiosoitteen varmistusta varten. Kun lopetin puhelun, koko toimisto antoi seisaalleen raikuvat aplodit. Oli mahtavaa, kun yhtenä tiiminä iloitsimme. Tuntui, että tästä on hyvä jatkaa.

Pankin asiakaspalvelua oppimassa

 

 

 

Aikaa on kulunut juuri melkein kuukausi kun aloitin työharjoittelu jakson pankissa. Tällä hetkellä koen ja olen huomannut kehittymisen, joka on loppujen lopuksi kehittynyt vauhdilla. Aluksi seuratessani, kuinka kassa -ja neuvontapalvelussa työskennellään, yritin sisäistää kuinka asiakaspalvelu toimii pankin konttorissa. 

Päästyäni seuraamisvaiheesta tekemään itse työtä, olikin asiakaspalvelun lisäksi haaste oppia lukuisat eri sovellukset, joita tuli käyttää. Moni toiminto ja asiakkaan tapahtuma tehdään eri sovelluksista, joten joka kerta joutuu miettimään minkä alta tiedot osaa hakea missäkin tilanteessa. Tällä hetkellä perus ja rutiininomaiset tilanteet kuten talletukset, nostot - ja maksut tulevat kuin itsestään.

Joka päivä kun olen työskennellyt tulee näiden rutiinin omaisten tapahtumien lisäksi, neuvontapalveluun liittyviä kysymyksiä asiakkailta kaikesta mahdollisista asiakkaiden pankkiasioiden hoitoon liittyen.  Joten joka päivä on tullut paljon kysyttävää ja paljon opittavaa. Onneksi hyvältä perehdyttäjältä ja muilta työkavereilta on saanut aina apua tarvittaessa.  

Pankin neuvontapalveluihin kuuluu myös, myös rahastojen, luottojen ja sijoitustuotteiden myyntiä, joihin perehdyn myös vähän kerrallaan. Kärjistettynä ainut asia mitä kassa - ja neuvontapalveluihin ei kuulu ovat suuret lainat, kuten asuntolainat ja isommat sijoituskohteet ja tilit, joihin asiakas voi varata ajan palveluneuvojalleen.

Oppiminen on ollut haastavaa sillä kaikki uudet tilanteet ovat tulleet asiakaspalvelun lomassa ja uusien asioiden oppiminen käynyt ohessa. Oppiminen ja asiakaspalvelutilanteiden hoitaminen on ollut kuitenkin palkitsevaa, kun on huomannut oman kehityksen. Päivä päivältä alkaa kertyä positiivisia kokemuksia työstä ja olo on aina varmempi ja osaavampi. Uskon että harjoittelujakson lopussa voin sanoa osaavani palvella asiakkaita pankin palvelukonttorissa moitteettomasti.

Elämän peili

"Kuolema on suuri arvoitus, mutta kaksi asiaa siitä voi sanoa: 
on ehdottoman varmaa että me kuolemme, ja on epävarmaa milloin ja miten kuolemme."  

Sogyal Rinpoche 1997

Henkivakuutusyhtiön tehtävä on auttaa asiakasta kartuttamaan omaa varallisuuttaan ja miettiä yhdessä tulevaisuutta. Säästäminen ja sijoittaminen ovat sen kantavat pilarit.

Kun työskentelee henkivakuutusyhtiössä, jo työpaikan nimestä käy ilmi, että siellä hoidetaan myös edesmenneen henkilön vakuutuksien jälkitoimia. Toki siellä tehdään paljon muutakin, kuten sijoitustoimia, lunastuksia, asiakkaiden toimeksiantoja, selvityksiä yms. Itse pääsin aloittamaan kuolinkorvauksien käsittelystä. Mielestäni se on kiinnostavaa ja haastavaakin työtä.

Nuoret ihmiset eivät usein ajattele kuolemaa, koska he eivät koe sitä ajankohtaiseksi. Työskennellessäni henkivakuutusyhtiössä tulee väkisinkin ajatelleeksi omaa ja läheistensä kuolemaa. Miten siihen on varauduttu, pitäisikö hankkia henkivakuutus?

Henkivakuutusyhtiö tarjoaa myös mahdollisuuksia kartuttaa omaa varallisuuttaan. Säästäminen ja sijoittaminen ovat myös asioita, joita moni nuori ei ajattele vielä. Mutta jo vähäisellä kuukausittaisella säästämisellä voi muutaman vuoden päästä hankkia oman auton tai lähteä vaikka kiertämään Aasiaa.

Olen todella tyytyväinen työharjoittelupaikkaani. Olen oppinut paljon uutta, tutustunut mahtaviin ihmisiin (ja persooniin). Mielestäni tämän työn tekemiseen tarvitaan tietynlaista huumorintajua ja realistisuutta.

Eri kulttuureissa kuolemasta ajatellaan eri tavoin. Suomessa siitä ei puhuta - se painetaan villaisella. Tiibetin buddhalaisuudessa koko elämä omistetaan kuolemaan valmistautumiseen, jotta voisi valaistua, eikä enää syntyisi uudelleen. Meksikossa kuolleita juhlitaan, ei surra. Siellä vietetään kuolleiden päivää kerran vuodessa, jolloin kerännytään sukulaisten haudoille juomaan tequilaa.

Hauta Mexico Cityn liepeillä: "Moi, nähdään siellä".

Ensimmäinen kuukausi

Nyt on kuukauden verran opeteltu uusia töitä. Kokoajan tulee lisää uutta ja mikään päivä ei ole samanlainen.

Onneksi olin päässyt tutustumaan työkavereihin ja perustöihin ennen virallisen harjoittelun alkua, joten heti harjoittelun alkaessa pääsin harjoittelemaan uusia ja haastavampia töitä.

Heti tammikuun alussa seurasin ohjaajani vieressä yhden päivän uusia töitä, mutta jo toisena päivänä pääsin itse hoitamaan tilisiirto-, verkkopankki- ja Visa- asiakaspuheluita. Nyt hoidan jo asiakastapaamisia yksin. Vanhat työtehtävät eivät ole jääneet täysin taakse, vaan hoitelen niitä uusien töiden ohella.

Aika menee tosi nopeasti, koska töitä on niin paljon kun vaan jaksaa tehdä. Tylsää ei ehdi tulla!

Työharjoittelun alkutunnelmia

Harjoittelun alku on lähtenyt hyvin käyntiin kaikinpuolin. Työkaverit ottivat tosi mahtavasti vastaan ja neuvovat mielellään ku apua tarvitaan.. Ekat päivät seurailin vierestä, koska omat tunnukseni eivät alkupäivinä toiminut, mutta sen jälkeen olen päässyt kunnolla työnteon makuun kassalla..
Konttorimme on koulutuskonttori, joten asioita opetellaan perusteellisesti ja sopivaan tahtiin.. Heti kun itsestä tuntuu että hommat sujuu niin opetetaan haastavampia asioita..

Työpäivät ovat olleet raskaita, koska tietoa ja uusia asioita tulee jatkuvasti.. Päivät menee hujauksessa ohi ja kohta onkin harjoittelusta mennyt jo kuukausi!!

Jeejee! 😉

Työharjoittelun tunnelmia

Tutustuin työharjoittelupaikkaani koulussamme järjestetyn finanssipäivän kautta.
Ensin pohdin, että mitenköhän "pärjään" pankkialalla, vaihdoinhan peruskoulupohjaiselta luokalta nykyiselle luokalle vasta viime keväänä.

Aloitin harjoittelupaikassani viime syksynä osa-aikaisena koulun ohella.

Suoritan paria koulukurssia samaan aikaan harjoittelun ohessa näillä näkymin maaliskuuhun asti.
Tavoitteena olisi valmistua myös keväällä joulukuun sijasta.
Ja täytyy sanoa, että haastetta on riittänyt, mutta onneksi työkaverit ovat suhtautuneet hyvin ja olleet ymmärtäväisiä.

Meillä on työpaikassa hyvä henki ja kaiken lisäksi tällä alalla mukavaa ovat mm. vapaat viikonloput!
Työpaikan sijainti on myös itselleni mieluinen. Eikä ole vielä kertaakaan tuntunut siltä, että "Äh, en halua mennä töihin."

Tällä hetkellä työskentelen respassa asiakaspalvelutehtävissä ja samalla olen opetellut mm. verkkopankkitunnusten tekemistä.

Odotan innolla, että pääsen pureutumaan muihinkin työtehtäviin, kun pääsen työskentelemään kokopäiväisesti harjoittelussa :)

Alkutunnelmia

Ennen työharjoittelua jännitin tulevaa erittäin paljon.. Entä jos finanssiala ei olekaan minua varten? Entä jos en opi/osaa? - mielessäni kulki monenlaisia kysymyksiä silloin. 

Ensimmäisellä viikolla vietin maanantain ja tiistain tarkaillen sekä opetellen perustietoja järjestelmistä ja aika suuren hämmennyksen jälkeen huomasin, että olinkin jo kolmantena päivänä itse ohjaksissa kassapalveluita hoitamassa. 

Nyt neljä viikkoa harjoittelun alkamisesta en voisi olla yhtään tyytyväisempi, aika kulkee kuin siivillä, tunnen sopivani joukkoon sekä olen saanut myös omat säästöasiani kuntoon!

Nordean pankkiiri

Ensimmäiset neljä viikkoa

Jo neljäs viikko työssäoppimisessa! Aika on mennyt tosi nopeasti ja parin kuukauden päästä onkin toivottavasti jo kevät. Onneksi työssäoppimispaikkani oli jo tuttu minulle kesältä, niin ei ollut niin jännittävää mennä sinne ensimmäisenä päivänä harjoittelemaan.

Olen saanut tehdä suurimmaksi osaksi tuttuja työtehtäviä itselleni, kuten postin alkukäsittelyä, ja myös tietysti myös uusia juttuja, esimerkiksi ulkoista kuvanlukua, jossa on kaikenlaisia epäselviä taloon tulleita asiakirjoja.

Eli ihan hyvin on mennyt tämän tammikuun ajan ja ruoka on ollut todella hyvää täällä niinkuin aina! :-)

Kolme viikkoa takana – 18 edessä

Vakuutusmaailman ovet aukesivat minulle tammikuun alussa. Pää on vieläkin totaalisen pyörällä!

Talo on täynnä erittäin ammattitaitoista porukkaa, jotka ovat jo monet vuodet tahkonneet minulle vielä täysin tuntemattomia tuotteita ja järjestelmiä. Monta kertaa on jo tullut tuskastus, että miten voin ikinä oppia muistamaan nämä kaikki asiat! Oppimista ei ainakaan helpota kalvot, palaverit ja puhe, jotka ovat yksi suuri lyhenneviidakko. Kaikesta mahdollisesta keksitään lyhenne, englanninkielisistä sanoista väännetään suomalaisen suuhun sopiva sana tai pitkän sanan alkukirjaimet muodostavat sanan. Tässä muutama kiva esimerkki: kojo, irttarit, asva, GPtW, QRA ja incidentti.

Ensimmäinen viikko meni toisen toimihenkilön vierellä istuessa. Pistin parastani, että kuuntelisin, keskittyisin, oppisin ja ymmärtäisin mitä koneella tapahtuu. Silti, kun pääsin itse puikkoihin, olin aivan hukassa. Ohjelmia on monia ja niitä käytetään päällekkäin. Polkuja on kymmeniä, eikä millään meinaa muistaa mistä mitäkin löytää… Ehkäpä ne ajan kanssa tarttuvat muistiin!

Ensimmäiset kaksi viikkoa huipentuivat kahden päivän reissuun Haikkoon! Päivät sisälsivät paljon puheenvuoroja, ryhmätöitä ja tulevan vuoden tavoitteiden kanssa työskentelyä. Illalla lähdettiin lumikenkäkävelylle, mahtava kokemus! Pilkkopimeä pakkasmetsä, jyrkkiä nousuja ja laskuja sekä vieraat tennismailan näköiset alustat jaloissa. Suosittelen! Reissun aikana tuli myös syötyä ruhtinaallisesti sekä tutustuin työkavereihin paljon paremmin ja sain uutta virtaa työn oppimiseen. Tästä se lähtee! J