Kevättä Ilmassa

Työn alkutunnelmista, ollaan nyt keskivaiheessa harjoittelujaksoa. Päivät kuluvat nopeaan työelämässä harjoitellen, asiakkaita palvellen. Yhä edelleen uusia tilanteita syntyy eli oppimista on joka päivä, ja paljon on jo repussa uusia opittuja taitoja. Kevät aurinko herättää asiakkaidenkin mielen. Usein asiakkaatkin ovat positiivisella tuulella auringon johdosta epäilen. Nyt on vielä aikaa ottaa mahdollisimman tehokkaasti hyöty irti harjoittelusta.

Oma-aloitteisuus ja aktiivinen kyseleminen on ollut eduksi. Olen päässyt uusien pankkilaisten opiskelujaksoon mukaan muutamiksi päiviksi. Agendana on ollut säästämisen suunnitelman tekeminen ja rahastojen myyminen asiakkaille. Ne kuuluvat kuitenkin työnkuvaan kyseissä työssä. Oppitunneista on ollut suuri hyöty. Saama tsemppaus itse myyntityöhön on tärkeää, jotta se käytännössä onnistuu. Uusia haasteita kohti siis.

Henkilökohtaisia tavoitteita, sekä koko konttorin tavoitteita seurataan viikoittain ja mietitään mitä voitaisiin tehdä paremmin ja mikä on hyvää. Itseni on positiivisesti yllättänyt kuinka sisäisistä asioista keskustellaan paljon ja kaikkien mielipide on tärkeä. Tämä lisää henkilöstön tyytyväisyyttä työhön ja motivoi. Yleinen keskustelu näkyy myös myynnin tuloksissa.

 

 Vielä tsempataan loppukevät ja odotetaan valmistujaisbileitä!

Kevät etenee.

Harjoittelu on edennyt nyt jo puoleen väliin ja aika on mennyt todella nopeasti.
Myös päivät menevät töissä hurjan nopeaa vauhtia.

Työnkuvani on toistaiseksi pysynyt aikalailla samana. Olen kyllä tehnyt enemmän verkkopankkisopimuksia.

Tällä viikolla olin keskiviikkona avustamassa ensiasunnon ostajien iltatilaisuudessa. Kokosin materiaaleja sekä jaoin niitä vieraille. Minusta on hienoa, että töissämme järjestetään tuollaisia kutsuvierastilaisuuksia. Ne ovat tosi suosittujakin.

Ensi viikon jälkeen opettelen taas uusia työtehtäviä :)

Puolivälin kuulumiset

Nyt on jo harjoittelun puoliväli, aika menee tosi nopeasti.

Fiilis harjoittelusta on hyvä! Ensi viikolla päästään osallistumaan työpaikan vuosikokousillalliselle.J

Uusia tehtäviä olen saanut paljon lisää, mm. lainoihin liittyviä tehtäviä. Töitä riittää niin paljon kun vaan jaksaa tehdä. Täällä pitääkin varautua siihen, että aina ei pääse kotiin työajan puitteissa, vaan voi joutua tekemään ylitöitä.

Viime kuun vaihde oli erittäin kiireinen, kun varainsiirtovero nousi ja monet asiakkaat halusivat lainaa ennen tätä. Nyt on asiakasmäärät hieman tasaantuneet.

Työssä olen oppinut luomaan tietyt rutiinit töille, jotka on suoritettava päivittäin tiettyyn aikaan.

Työ on tarkkaa, esim. tilisiirroissa virheisiin ei ole varaa, koska tehtyä siirtoa ei voi perua.

Aikatauluissa pitää pysyä, jotta saa päivän pakolliset työt tehtyä. Välillä tuntuu, että aika ei riitä kun puhelin soi ja pakolliset paperityötkin pitäisi saada tehtyä. Tähän asti kuitenkin on selvitty.

Tästä on hyvä jatkaa harjoittelun loppuun, kevättä odotellen!

Maaliskuu on muutosten aikaa

Kevät aurinko tullut esiin ja linnut visertää, ollaan varmasti kaikki jo opittu, nähty ja koettu kaikenlaista!

Tässä vaiheessa työharjoittelua voi jo todeta, että tämä ala puhuttelee ja jaksaa kiinnostaa päivästä toiseen, jonka vuoksi maaliskuu on ollut minulle muutosten sekä suurien päätösten aikaa.

Työsopimukseni sai jatkoa 27.9. saakka ja tulevalla viikolla minua haastatellaan jatkoa ajatellen :) tunnen kerrankin saavuttaneeni oikeasti jotain jolla on suuri vaikutus siihen miltä tulevaisuuteni tulee näyttämään. Päädyin myös hakemaan AMK:hon joten pitäkää sormet ristissä, siitä myöhemmin lisää! 

Viimeinen viikko töissä on ollut haastavaa.. eikä se helpota vielä muutamaan viikkoon KOSKA Nordea muuttaa tulevana perjantaina joka tietää paljon ylitöitä mutta me pysymme positiivisina ja tämä muutto sekä uusi konttori on varmasti kaiken sen arvoista!

Nordealainen 

Kuulumisia!

Tunnit, päivät, viikot ja kuukaudet ne vaan menee! Hurjaa oikeasti miten nopeasti aika kuluu! Työharjoittelun yleinen fiilis on hyvä! Työ on juuri sellaista mitä olen kauan odottanut, monipuolista ja haastavaa lyhyesti kuvattuna. Jokainen päivä on erilainen ja asiakaskohtaamiset  hyvin mielenkiintoisia!

Päivät ovat  olleet hyvin kiireisiä kuun vaihteen takia  ja muutenkin konttorissamme on harvoin hiljaisia hetkiä.. Pientä stressiä vähän pukkasi kun ensimmäiset virheet sattui kuun vaihteessa jolloin työpäivien jälkeen on ollut ihan puhki muutenkin! Työ on välillä todella raskasta! Perjantainakin koitetaan usein selviytyä viikosta ja ajoissa nukkumaan! Vanhaks tulossa?? 

Töissä joudun kuulemaan myös negatiivista palautetta esimerkiksi jonotusajoista ja palveluiden hinnoista. Niitäkin on osannut ajan kuluessa käsitellä paremmin. Aluksi otti itseensä palautteesta mutta koko ajan niihinkin on osannut suhtautua paremmin. Mutta viude miten hyvä fiilis positiivisesta palautteesta tulee! Etenkin kiireisinä päivinä se antaa päivään puhtia todella paljon! 

Kesätöiden kohtalosta kuulen toivottavasti pian. Minulta kysyttiin myös kiinnostusta jäädä syksyllä vakinaisiin töihin! Iloisia uutisia ja kevättä odotellessa! :)

Keskivälissä harjottelua

Aika on kulunut ihan kivan nopeasti ja nyt onkin jo 10. viikko työssäoppimisessa. Olen saanut tehdä paljon tuttua hommaa sekä pari uutta työtehtävääkin on tullut minun hoidettavaksi. Alussa kyseiset tehtävät tuntuivat hankalilta, mutta ei enää ja onneksi apua voi aina kysyä :-) Pääsin myös tutustumaan toisen osaston hommiin, mikä on mukavaa, koska aina on kiva osata tehdä monia työtehtäviä.

Eli ihan kivasti on mennyt ja vielä tässä onkin noin 3 kuukautta harjottelua jäljellä!

Puolivälissä ollaan, mitä ihmettä?

Viikot kiitävät ohitse, niin ettei oikein tahdo pysyä perässä. Päivät ovat aina erilaisia. Toisena päivänä tuntuu, että töitä kasaantuu ja hommaa riittää, niin että priorisointi tuntuu hankalalta. Kun taas seuraavana päivänä saattaa aika kulkea madellen, kun ei hommia ole tarpeeksi. Päivän työmäärää on siis erittäin vaikeaa ennakoida.

Työtehtävien kirjo on kasvanut kiitettävästi. Alussa tein vain muutamia erilaisia toimeksiantoja, mutta nyt määrä on moninkertaistunut! On mielekästä, kun on päässyt hoitamaan sekä yritysvakuutuksia että henkilöpuolen vakuutuksia. Kummassakin on samoja piirteitä, mutta silti eroavaisuuksia löytyy, jotka pitää muistaa tarkasti toimeksiantoa tehdessä. Tuntuu hyvältä, kun töitä osaa jo hoitaa omin avuin. Muutamia kertoja päivässä kuitenkin vielä varmistelen konkareilta, ettei postiin lähde asiakkaalle väärää tietoa.

Puhelimeen tarttuminen oli ensimmäisellä kertaa superjännittävää. Sydän tykytti tuhatta ja sataa ja pelkäsin, että en osaa sanoa asiakkaalle oikeita asioita. Onneksi yritysasiakkaiden kanssa kommunikointi on kuitenkin osoittautunut helpoksi, sillä he ymmärtävät hyvin jos en samalla sekunnilla löydä heidän kaipaamaansa tietoa. Selvittely ja soitto takaisin ovat toimineet hyvin heidän kohdallaan. Kynnys on siis ylitetty, mutta silti vieläkin jännittää, kun puhelin alkaa soida, eikä tiedä yhtään mitä maan ja taivaan väliltä siellä soittava asiakas tulee kysymään minulta.

Oma työssäoppimisjaksoni alkoi koulutuksella tai oikeammin kolmen tunnin kyselyllä. Siinä työssäoppimisohjaajani kartoitti tietämystäni finanssialasta. Alku oli siis aika kova, koska odotin luentoa, en kyselyä.

Olin asettanut itselleni muutamia tavoitteita tätä jaksoa kohtaan. Halusin muun muassa saada hieman kuvaa, miten markkinat toimivat sekä ihan käytännön asioista esimerkiksi ,miten yritysten päättäjiä lähestytään. No, nämä asiat tulivat tutuksi seuraavien seitsemän sadan tunnin aikana!

Ennen kuin pääsin päätyöhöni eli tapaamisaikojen varaamiseen, minun piti etsiä yritykset ja heidän johtohenkilönsä. Sain ohjaajaltani apua, että millä tasoilla yrityksen liikevaihto, tulos, omapääoma ja muut keskeiset tunnusluvut pitäisivät olla, jotta heillä voisi olla mahdollisuutta sijoittaa. Aluksi olin hieman arka laittamaan yrityksiä omalle listalleni, koska en halunnut tehdä ”virhebuukkauksia” eli tapaamisessa paljastuisi, että yrityksellä ei olekaan tarpeeksi varallisuutta sijoittaa. Epävarmuus hävisi sitä mukaa, kun tietoja onnistuneista tapaamisista tuli.

Kun listaa oli tarpeeksi, alkoi soittovalmennus. Aluksi hahmottelimme paperille, mitä olisi hyvä sanoa, millaisia mahdollisia vastaväitteitä tulisin kohtaamaan ja millaisilla avoimilla kysymyksillä talous- tai toimitusjohtajan sanallista arkkua saa hyvin auki. Suurimmat ongelmani alussa olivat loppuun nouseva intonaatio, joka on työkavereideni mielestä yleistä nuorilla kaupunkilaisnaisilla, ja liian nopea puherytmi. Niistä päästiin kuitenkin helposti eroon. Piti vain muistaa, että ei ole mihinkään kiire.

Muistan, kuinka jännitti näppäillä ensimmäisen yrityksen numero. Soitin siihen, ei vastausta. Yritin listassa kolmea seuraavaa, kolmas vastasi ja hänellä ei ollut aikaa keskustella. Selvä. Neljäs soitto lähti käyntiin, ja puhelimeen vastasi mukavan kuuloinen, arviolta yli 50- vuotias mies. Hänellä oli aikaa kuunnella ja hän suostui tapaamiseen. Häkellyin myöntävästä reaktiosta ja unohdin kysyä sähköpostiosoitteen varmistusta varten. Kun lopetin puhelun, koko toimisto antoi seisaalleen raikuvat aplodit. Oli mahtavaa, kun yhtenä tiiminä iloitsimme. Tuntui, että tästä on hyvä jatkaa.