Kolme viikkoa takana – 18 edessä

Vakuutusmaailman ovet aukesivat minulle tammikuun alussa. Pää on vieläkin totaalisen pyörällä!

Talo on täynnä erittäin ammattitaitoista porukkaa, jotka ovat jo monet vuodet tahkonneet minulle vielä täysin tuntemattomia tuotteita ja järjestelmiä. Monta kertaa on jo tullut tuskastus, että miten voin ikinä oppia muistamaan nämä kaikki asiat! Oppimista ei ainakaan helpota kalvot, palaverit ja puhe, jotka ovat yksi suuri lyhenneviidakko. Kaikesta mahdollisesta keksitään lyhenne, englanninkielisistä sanoista väännetään suomalaisen suuhun sopiva sana tai pitkän sanan alkukirjaimet muodostavat sanan. Tässä muutama kiva esimerkki: kojo, irttarit, asva, GPtW, QRA ja incidentti.

Ensimmäinen viikko meni toisen toimihenkilön vierellä istuessa. Pistin parastani, että kuuntelisin, keskittyisin, oppisin ja ymmärtäisin mitä koneella tapahtuu. Silti, kun pääsin itse puikkoihin, olin aivan hukassa. Ohjelmia on monia ja niitä käytetään päällekkäin. Polkuja on kymmeniä, eikä millään meinaa muistaa mistä mitäkin löytää… Ehkäpä ne ajan kanssa tarttuvat muistiin!

Ensimmäiset kaksi viikkoa huipentuivat kahden päivän reissuun Haikkoon! Päivät sisälsivät paljon puheenvuoroja, ryhmätöitä ja tulevan vuoden tavoitteiden kanssa työskentelyä. Illalla lähdettiin lumikenkäkävelylle, mahtava kokemus! Pilkkopimeä pakkasmetsä, jyrkkiä nousuja ja laskuja sekä vieraat tennismailan näköiset alustat jaloissa. Suosittelen! Reissun aikana tuli myös syötyä ruhtinaallisesti sekä tutustuin työkavereihin paljon paremmin ja sain uutta virtaa työn oppimiseen. Tästä se lähtee! J