Maaliviiva häämöttää

Viikko ja tämä on ohi! Enkä tarkoita pelkästään tätä työssäoppismisjaksoa, vaan koko koulutusta. Viimeiset puoli vuotta on mennyt hurjaa vauhtia, samoin kyllä viimeiset kaksi vuottakin. Toisaalta kun miettii, kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta sen aikana olen oppinut hirveästi kaikkea uutta ja saanut tutustua mitä parhaimpiin ihmisiin, kuin koulussa, että työssäkin.


Viimeisessä kirjoituksessani haluaisin kiittää kaikkia meidän opettajia, jotka ovat olleet mukana opetuksessamme. KIITOS. YS14F on varmaankin erikoisin ryhmä, mitä Helmessä on ollut, ainakin minusta tuntuu niin. Opettajilla on varmasti mennyt paljon hemoja meidän kanssamme... Ja itselläkin ollut sellaisia hetkiä, että olisi vain helpompaa luovuttaa ja lopettaa. Mutta onneksi olen nyt tässä, loppusuoralla.


Kuten aiemmassa blogi-kirjoituksessa kirjoitin, olen saanut Osuuspankilta sisäistä koulutusta, mikä on ollut hyödyksi. Töissä tällä hetkellä on parasta se, että minua kuunnellaan ja mielipiteilläni on merkitystä. Olen päässytkin jo perehdyttämään uutta kesätyöläistä, joka aloitti meillä muutama viikko sitten. Jokainen työpäivä tuo itsevarmuutta työskentelyyn. Innolla odotan kuitenkin jo omaa, ensimmäistä pitkiin aikoihin tulevaa kolmen viikon kesälomaa! Syksymmällä toivottavasti saan hyviä uutisia jatkon kannalta..


Ei muuta kun maaliviivaa kohti, nähdään 3.6. kaikki!
Se on MORO!


Alena

Työharjoittelun keskivaihe

Huhtikuusta-toukokuuhun oli saman tyyppisiä hommia, sekä oli myös lapsimessu tapahtuma ja sankarikoulutus. Me oltiin molemmissa mukana. Sankarikoulutus on meidän järjestämä kaikille ilmainen oppi oikeanlaiseen alkusammutukseen. Sankarikoulutus koostuu teoriaosuudesta ja käytännön sammutusharjoituksista. Teoriaosuuden voi suorittaa joko harjoitusten yhteydessä tai etukäteen verkkokurssina. Sankarikoulutus täyttää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin ja Suomen Palopäällystöliiton AS1-koulutuksen vaatimukset. Alkusammutuskoulun käyneet saavat AS1-kortin, joka on voimassa 5 vuotta.

Sankarikoulutuksesta opin paljon uutta, esimerkiksi mitä pitäisi tehdä, jos keittiössä pihvi palaa. Niitä on aina hyvä osata ja hyvä aina vähäsen harjoitella jos, on vain mahdollista.

 Meillä oli lapsimesuilla pieni kilpailu kollegoiden kesken, minkä minä voitin. Se oli todella jännittävä kilpailu. Minulla ja kollegallani oli pistemäärät tasaiset, mutta minä sitten loppu vaiheessa kirin ja voitin ainakin yli 15 pisteellä.

 

 

 Työharjoittelu alku

Tammikuussa aloitin työharjoittelun omassa työpaikassa LähiTapiolassa. Työharjoittelu alkoi rauhalisella tahdilla. Ei ollut vaikeaa olla työharjoittelijana, koska työ oli minulle tuttua. Tammikuun-maaliskuun aikana pohdittiin kesää varten, että mitä tehdään kesällä ja myös saatiin olla mukana päättämässä asioista. Oltiin työtehtävissä mukana silloin, kun kesätyöntekijät haettiin ja meitä myös kuunneltiin. Pohdiskeltiin kuka hakija oli sopiva tähän alaan.

Tein aina jonkun toisen työkaverin kanssa töitä. Minun työtehtävissä kivointa on se, että työpisteeni aina vaihtelee ja aina on erilaista työtä. Tammikuussa-maaliskuussa käytiin paljon konttorissa keskustelemassa kesäkiertueesta, että mitä tehdään ja mikä oli viimevuona positiivista ja mikä oli negatiivistä. Minusta oli kiva päästä mukaan vaikuttaa kesätyötehtäviin, koska itse olen silloin mukana ja tunsin vastuutta myös. Nyt minulla on kesällä enemmän vastuutta, koska saan pariksi kesätyöntekijöitä, heitä pitää neuvoa ja ’’kouluttaa’’. 

 

Minun tarinani

Sanotaan toivossa on hyvä elää tai miten menikään? Tällä menolla kohta tämä ”toivo”-sana voi hypätä järveen minun puolestani. 

Koulun penkin istuminen on ohi minun kohdaltani. Tarkoitus oli tammikuusta toukokuun olla työharjoittelussa tai oikea termi työssäoppimispaikassa. Kaikki luokkatoverini saivat työssäoppimispaikkaa tai jatkoivat samassa paikassa. Ainoastaan luokastani, joka ei saanut mitään paikkoja on MINÄ. Olenko luokkaan mustalammas, epäonnenonkija vai jolla on oikeasti huono tuuri?

Hain syksyllä jo työssäoppimispaikkoja ja monet yritykset antoivat toivoa minulle asian suhteen. Loppujen lopuksi en saanutkaan. Muutama finanssialan yrityksien kanssa kävi niin, että lupasivat tai pikemminkin antoivat kuvan ”sain paikkaan”, mutta en saanutkaan.

Tammikuussa kävin koululla ryhmäohjaajani kanssa keskustelemassa ja avattiin Helmen ”raamattu” näyttökirja, jossa oli esim. erilaisia näyttöjä, mitä voi suorittaa. Katsottiin ja ajattelimme avarammin, mitä jos ei hakisi ihan pankin vaan joihinkin vastaavan. Päätin lähetä taas hakemuksia, soitin perään ja jossain kävin rohkeasti paikkaan päälle, mutta tulos ei näyttänyt hyvältä.

Aloin miettiä paljon, teinkö väärin, onko hakemukseni päin seinää vai mikä? Minulla on paljon eri aloista työkokemusta, enemmän on asiakaspalvelusta sekä kansainvälistä työkokemusta. Minulla on hyvät paperit ja mistä voisi olla kyse. Ehkä voi olla kyse minun änkytyksestä ja varsinkin jännitän esim. haastattelu tilanteissa, mutta voiko olla änkytys? Tuskin, sillä nytkin Hesburgerin kassalla palvelen asiakkaita vai? Toinen vaihtoehtona voi olla ihoväri tai nimeni, kun Ahmad-nimestä tulee heti terroristi liittyviä asioita ihmisten mieleen. Toiseltaan se on heidän menetystä, koska menettävät erinomaisen duunarin.

Monet muut opiskelijat haluavat tietää, saavatko he palkka työssäoppimispaikasta vai ei. Taas minä haluan suorittaa pelkästään tätä näyttöä ja saada kokemusta, koska teoria on. Vaikka olen miettinyt positiivisesti, mutta kuitenkin vaikuttaa mielentilaan ja masentaa ihan paljon.

Sitten onneni kääntyi sillä pääsin koulun kautta töihin K1-Katsastus myynti hommiin hulluille päiville. Tein kuusi vuoro kolmessa päivässä eli 6:45-21.00, muistaakseni. Työkuvan kuului ständi työtä eli myydä lahjakorttia asiakkaille. Lahjakortti oli vuoden voimassa ja ei sitoutunut ostajaan. Sitä olisi voinut esim. ostaa lahjaksi jollenkin. Keskiviikon aamun olin Jumbon pisteissä ja siellä tuli paljon kaupaksi. Meitä oli kolme duunissa. Sovittiin että kaksi meistä on ”sisäheittäjä” ja yksi rahasta. 

Loput ajasta olin keskustan Stockmannin P2-kerroksessa, joka oli hiljainen paikka. P2-kerroksessa ei ollut niin paljon potentiaalissa asiakkaita, koska monella oli joko uusi auto tai oli käynyt katsastuksessa. Välillä pitkästytti kun tuli hiljaisia hetkiä ja väsytti, mutta kun olen asiakaspalvelussa niin pakko sitä hymyä olla. Yritin antaa ihmisille hyvän vaikutelmaan vaikka ei ne olisi ostaneet. Valitettavasti tuli vaikeita asiakkaitakin vastaan eli antoi palautteita ja otin vastaan ihan hyvin ja hoidin tilanteen hyvin. Käytin pari kertaa myös ruotsinkieltä ja hyvä kun ne sanat olivat siinä näkyvillä ja ei tarvinnut panikoida. Rahastaminen ei ollut mitään uutta minulle, sillä olen käsittelyt rahoja ennenkin. Räpläsin sitä pientä maksuvälinekonetta ja opin heti esim. jos pitää tehdä hyvitystä tai laskukorjausta yms.

Ennen kun aloitin työt hulluilla päivillä, kävin K1-Katsastus sivuilla valmistautumassa ja oppimassa K1-Katsastuksesta hyvin. Yritin oppia asiasta mahdollisimman paljon että osaan sitten. 

Tosiaan olen tehnyt Hesburgerissa paljon töitä tällä välin, joten suoritin asiakkuuksien hoitoa Hesburgerilla. Työ oli ennestään tuttua ja olen hoitanut työtäni kiitettävästi, joten näyttökin meni hyvin. 

Hesburgerissa työtehtäväni kuuluu erilaisia tilauksen tekoa, inventaarioa, tilitykset, palautteen vastaaminen, kouluttaa uusia työntekijöitä, seurata myyntiä ja sen kannattavuutta, asiakaspalvelussa ja ravintolapäällikköön sijaisuutena. Pari kertaa kirjoitin työtodistusta, kun olin ravintolapäällikön sijaisena. 

Tuntuu hyvältä valmistun tänä vuonna, kun oli iso stressi ja masensi paljon valmistunko luokkatovereiden kanssa. Nyt vaan uusiin haasteisiin tarttumaan ja maailma odottaa minua. Kiitos Helmi tästä kahdesta vuodesta! Olen oppinut paljon itsestäni sekä oppinut myös matkan varrella tulee ala-ja ylämäkiä vastaan. Ei kannattaa lannistua vaan uskoa kaikki järjestyy sekä saanut mahtavia luokkakavereita ja kansanvälistä kokemusta. Tämä oli tässä minun osaltaan, et KIITOS!

Vihdoinkin kesä!

Hejsan kaikille!


Nyt se kesä vihdoinkin tuli ja kaikki tarvittavat näytötkin ovat suoritettuna. Työrintamalla ei varsinaisesti mitään uutta. Hieman alkaa työnteko jo puuduttamaan eikä tilannetta ainakaan helpota yhtään aurinkoiset säät ulkona. Onneksi työajat ovat joustavia, joten arkisinkin pystyy hieman etuajassa livahtamaan golfkentälle ja nauttimaan auringosta.


Kesän tulo näkyy oman työnteon lisäksi myös asiakkaissa. Ihmiset suhtautuvat vakuutusasioihin näin kesän tullessa erittäin laiskasti eikä mitään ylimääräisiä asioita haluta hoitaa ellei ole pakko. Asiakkaiden suhtautuminen asioihin vaikuttaa suoraan myös omaan työntekoon. Suurin virhe on kuitenkin alkaa stressaamaan asioista, joten tärkeintä on jatkaa työntekoa hyvällä fiiliksellä ja yrittää nauttia jokaisesta päivästä niin paljon kuin pystyy. Riittää kuin antaa kaikkensa niinkyllä niitä hyviäkin päiviä väkisinkin tulee.


Enään kuukauden verran aikaa kun kahden vuoden puristus Helmi Liiketalousopistossa päättyy. Sitten on peruskoulun jälkeen muutama eri tutkinto kasassa, mutta pohdinnat vielä jatkuvat sen osalta haluaako opiskelua vielä jatkaa. Välivuosi tässä joka tapauksessa tulee, joten toivotaan, että ainakin sille ajalle töitä riittäisi.


Nyt on kuitenkin turha murehtia asioita, joten nauttikaamme alkaneesta kesästä ja onnittelut kaikille valmistumisesta ja hyvin suoritetusta työharjoittelusta!

Fennian korvauspalvelut, Kristina Piekäinen, Miten voin auttaa ? :)

Heippa kaikille :)


Todella mahtava sää oli viikonloppuna, näyttää jopa siltä, että KOHTA on kesä :)
Toivottavasti oli hyvä Vappu ;)


Mitä tähän työharjoitteluun tulee niin ,mulla on ollut mitä mahtavin viime viikko, tosin vähän erilaisempi kuin muut. Nimittäin olin koko viikon puhelimessa. Puhelut oli aika lailla samanlaisia, kuluja ilmoitettiin ja kyseltiin hakemuksien perään :)
Onneksi täällä ei tarvitse soittaa asiakkaille :) Vaan asiakkaat soittaa mulle :D Seuraavan kerran sitten puhelimeen kolmen viikon päästä :) Sitä sitten odotellessa !


Sain viikko sitten myös hyvää palautetta omasta työstä :)


Tää työ on just sitä mitä oon aina halunnu tehdä, tykkään olla tämmönen toimistohiiri :)
Pakko vielä sanoo, että aika menee ehkä liian nopeesti!!


Huomenna mulla onkin työharjoittelun arviointi Johannan kanssa :) Joten ihan loppusuoralla ollaan !






Mut hei, Mites teillä muilla on mennyt? :)


Terkuin Kristina :)